Ylemmän motoneuronin vaurioituminen
Johdanto
Ylemmän motoneuronin vaurioituminen on neurologinen häiriö, joka vaikuttaa suoraan kehon liikkeiden hallintaan ja motorisiin toimintoihin. Ylemmän motoneuronin tehtävänä on välittää signaaleja aivoista selkäytimeen, jotka ohjaavat lihasten liikkeitä. Kun tämä järjestelmä vaurioituu, se voi johtaa monenlaisiin oireisiin, kuten spastisuuteen, hyperrefleksiaan ja koordinaatiovaikeuksiin. Tällaiset vauriot voivat ilmetä monilla eri tavoilla, kuten vaikeuksina liikkua tarkasti, lihasten jännittyneisyytenä ja kouristuksina.
Vaikka vaurion tarkka syy voi vaihdella, kuten aivoverenkierron häiriö, MS-tauti tai aivovamma, sen vaikutukset voivat olla laaja-alaisia ja häiritä yksilön päivittäistä elämää merkittävästi.
Vaikka ylemmän motoneuronin vaurioituminen on haastava tilanne, sen vaikutuksia voi kuitenkin lievittää ja hallita erilaisilla hoitomenetelmillä, kuten dynaamisella vastustusvenyttelyllä, joka parantaa hermoston plastisuutta ja motorisia toimintoja. On tärkeää ymmärtää, kuinka tämä vaurio voi vaikuttaa elämänlaatuun ja miten yksilölliset hoitovaihtoehdot voivat tukea toipumista ja elämänlaadun parantamista.
Ylemmän motoneuronin vaurion vaikutukset:
Ylemmän motoneuronin vaurioituminen voi aiheuttaa erilaisia hermoston toimintahäiriöitä, ja yksi tunnettu merkki on Babinskin refleksi, jossa isovarvas ojentuu ylöspäin ja muut varpaat voivat levitä sivulle, kun jalkapohjaa raaputetaan. Tämä viittaa kortikospinaaliradan eli pyramidiradan vaurioon.
1. Babinskin refleksi – Jos varpaat kääntyvät välillä ylöspäin ilman ulkoista ärsytystä, se voi viitata pyramidiradan epätavalliseen herkistymiseen. (1)
2. Spastisuus – Lihakset voivat muuttua jäykiksi ja niiden refleksit kiihtyä, mikä aiheuttaa liikerajoituksia.
3. Hyperrefleksia – Jännevenytysrefleksit (kuten polvirefleksi) voimistuvat, koska normaali inhibitio puuttuu.
4. Heikentynyt lihasten hienosäätö – Vaikeus tehdä tarkkoja, hallittuja liikkeitä, vaikka lihasvoima ei olisi täysin menetetty.
5. Clonus (vilkkaat nykäysliikkeet) – Nopea lihasvenytys voi aiheuttaa tahattoman rytmisen supistuksen, esimerkiksi nilkassa.
Mahdolliset syyt
• Aivovamma tai aivoverenkierron häiriö (esim. aivoinfarkti)
• Selkäytimen vamma tai rappeuma
• MS-tauti tai muu neurodegeneratiivinen sairaus
• Aivojen tai selkäytimen tulehdukset tai kasvaimet
Jos varpaiden ojentuminen tapahtuu satunnaisesti ilman selkeää Babinskin refleksin laukaisua, se voi olla myös tilapäinen hermoston epätasapaino, kuten lihasjäykkyyden tai sensorisen ärsytyksen seuraus.
Tähän voi liittyä myös muitakin muita oireita, kuten lihasjäykkyyttä, nykäyksiä tai tasapaino-ongelmia.
Vastustusvenyttely on auttanut minua pääsemään eroon näistä oireista! Se kertoo siitä, että hermosto on plastinen ja voi palautua, kun sille annetaan oikeanlaista stimulaatiota. (2)
Vastustusvenyttely voi auttaa monella tavalla:
• Aktivoimalla hermo-lihasyhteyttä, mikä voi parantaa motorisia toimintoja ja estää spastisuutta.
• Parantamalla verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, mikä tukee hermoston ja lihasten palautumista.
• Auttamalla keskushermostoa säätelemään liikkeitä ja jännitystiloja, mikä voi ehkäistä ylireagoivia refleksejä ja clonus-ilmiöitä.
Inhibition lisääminen
Inhibition lisääminen näissä tapauksissa tarkoittaa hermoston liiallisen herkkyyden ja liikareaktioiden hillitsemistä. Ylemmän motoneuronin vaurioitumisen aiheuttamat oireet, kuten spastisuus, hyperrefleksia ja clonus, johtuvat hermoston inhibitiojärjestelmän puutteellisesta toiminnasta. Tässä muutamia keinoja, joilla voit parantaa hermoston inhibitioratojen toimintaa:
1. Vastustusvenyttely ja eksentriset liikkeet
Hidas, kontrolloitu venyttävä lihastyö (eksentrinen harjoittelu) voi auttaa vähentämään refleksien yliaktiivisuutta.
Esimerkiksi hidas jalkaterän alaslasku vastusta vastaan voi auttaa lieventämään Babinskin refleksiä ja clonus-ilmiötä.
Dynaaminen vastustusvenyttely -tekniikat voivat stimuloida inhibitiojärjestelmiä.(3)
2. Syvän paineen ja proprioseption käyttö
Syvä paine ja nivelten kompressio voivat aktivoida inhiboivia hermoratoja ja auttaa vähentämään spastisuutta.
Esimerkiksi painopeitto, hieronta tai kehon painolla tehtävät harjoitteet (kuten konttausasennossa kehon painon siirtely) voivat rauhoittaa hermoston yliaktiivisuutta.
3. Sensorinen ärsykkeen säätely
Joillakin voimakkaat sensoriset ärsykkeet, kuten liiallinen melu, kirkkaat valot tai yllättävät liikkeet, voivat pahentaa oireita.
Rauhalliset, rytmiset ärsykkeet, kuten hengitysharjoitukset, meditatiivinen liike (esim. dynaaminen vastustusvenyttely) ja pehmeät hierontaliikkeet, voivat lisätä inhibitiota.
4. Vagus-hermon stimulointi
Pitkät uloshengitykset ja hengitysharjoitukset (esim. pranayama, laulaminen, hyräily) voivat stimuloida vagus-hermoa ja auttaa tasapainottamaan hermoston toimintaa.
Kylmä-kuuma-hoidot voivat myös vaikuttaa autonomiseen hermostoon ja vähentää yliaktiivisia refleksejä.
5. Keskushermoston plastisuuden hyödyntäminen
Hitaat, kontrolloidut liikkeet auttavat aivoja muodostamaan uusia inhiboivia ratoja.
Dynaamiset mutta hallitut harjoitteet, kuten tasapainolaudalla seisominen tai vastustusvenyttely harjoitukset, voivat parantaa hermo-lihasyhteyttä ja vähentää ylimääräistä jännitystä.
6. Magnesium ja muut hermostoa rauhoittavat ravinteet
Magnesium voi auttaa lihasten rentoutumisessa ja voi vähentää spastisuutta.
GABA:n tuotantoa tukevat ravinteet, kuten tauriini, glysiini ja teaniini, voivat tukea hermoston inhibitiojärjestelmän toimintaa.
Elektrolyyttitasapaino (kalium, natrium, kalsium) on myös tärkeä hermoston toiminnan säätelyssä.
Oma kokemukseni
Oma kokemukseni on saanut minut pohtimaan perinteisiä lääketieteellisiä tutkimusmenetelmiä, kuten lääkärissä tehtävää vasaralla kopauttelutestiä. Minulle tämä testi ei ole koskaan tarjonnut merkittävää tietoa tai apua tilanteeseeni. Toisin kuin perinteinen lähestymistapa, fysioterapeutin käsikirjassa on selkeästi kuvattu, miten ylemmän motoneuronin häiriöitä voi tunnistaa ja hoitaa tehokkaasti.
Olen itse kokenut, kuinka oikean jalan varvas nousi öisin kivuliaasti flexioon tuntikausiksi, ja lihakset kramppasivat dystonia-kohtauksessa. Tämä oli erittäin kivuliasta, sillä minulla on hypermobiliteetti, ja liiallinen spastisuus ja lihaskouristukset aiheuttivat lisää kipua niveliini.
Aloitin dynaamisen vastustusvenyttelyn vuonna 2018 ja huomasin sen auttavan minua kehittämään uusia hermoratoja ja parantamaan hermoston inhibitiota. 2025 aloitin fysioterapiakoulun. Kuntoutin itseäni vuosien ajan dynaamisilla liikkeillä ja mielikuvitusharjoituksilla. Nyt, 40-vuotiaana, olen huomattavasti paremmassa kunnossa kuin 20-vuotiaana.
Olen saanut jälleen hyvän tasapainon, ehjät liikeradat, toimivan näön, lukutaidon, kirjoitustaidon ja upeasti toimivat lihakset, olen äärettömän kiitollinen dynaamiselle vastustusvenyttelylle!
Vastustusvenyttelyn avulla sain luotua toimivia hermoratoja, jotka auttoivat hallitsemaan spastisuutta ja kipua. Tämä kokemus on osoittanut, kuinka tärkeää on kuunnella omaa kehoa ja löytää yksilölliset, tehokkaat tavat tukea hermoston ja lihasten palautumista.
Hyvinvointia ja terveyttä edistäen
Fysioterapeutti opiskelija
Weera Elina
2.2025
Lähteet:
Tekstin pohjana olen käyttänyt Fysioterapeutin käsikirjan (s. 55–57) käsitteitä ja soveltanut niitä omaan kokemukseeni.
1 Babinskin refleksi ja sen yhteys pyramidiradan vaurioihin on käsitelty syvällisesti tutkimuksessa (Jain & Lang, 2007).
Jain, S., & Lang, C. E. (2007). "The Babinski sign—A reappraisal." Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry, 78(5), 503-506.
2 Proprioseptiivinen neuromuskulaarinen fasilitaatio (PNF) spastisuuden hoidossa:
Hindle, K. B., Whitcomb, T. J., Briggs, W. O., & Hong, J. (2012). "Proprioceptive Neuromuscular Facilitation (PNF): Its mechanisms and effects on range of motion and muscular function." Journal of Human Kinetics, 31, 105-113.
Eksentrinen harjoittelu spastisuuden vähentämisessä:
3 Clark, D. J., & Field-Fote, E. C. (2012). "Eccentric muscle contraction: Implications for movement and rehabilitation." Physical Therapy, 92(11), 1442-1452.
Clonus-oireet ja niiden hallinta:
Burke, D. (1988). "Spasticity as an adaptation to pyramidal tract injury." Advances in Neurology, 47, 401-423.
Artikkeli käsittelee spastisuuden ja clonus-oireiden mekanismeja sekä niiden yhteyttä pyramidiradan vaurioihin.
Spastisuus ja hyperrefleksia ylemmän motoneuronin vaurion seurauksena
Pandyan, A. D., Gregoric, M., & Barnes, M. P. (2005). "Spasticity: Pathophysiology, clinical presentation, and treatment." Neurorehabilitation and Neural Repair, 19(2), 89-110
Eksentrinen harjoittelu spastisuuden vähentämisessä
Clark, D. J., & Field-Fote, E. C. (2012). "Eccentric muscle contraction: Implications for movement and rehabilitation." Physical Therapy, 92(11), 1442-1452
Eksentrinen harjoittelu on saanut huomiota spastisuuden ja clonus-oireiden hoidossa. Vaikka suoria tutkimuksia eksentrisen harjoittelun vaikutuksista näihin oireisiin on rajoitetusti, on olemassa tutkimuksia, jotka tukevat eksentrisen harjoittelun hyödyllisyyttä spastisuuden hallinnassa.
Clark ja Field-Fote (2012) tarkastelivat eksentrisen lihassupistuksen vaikutuksia liikkeeseen ja kuntoutukseen. Heidän tutkimuksensa mukaan eksentrinen harjoittelu voi parantaa liikerataa ja lihastoimintaa, mikä voi olla hyödyllistä spastisuuden hallinnassa.
Lisäksi faskiamanipulaatiota on tutkittu spastisuuden hoidossa. Li ym. (2024) havaitsivat, että faskiamanipulaatio voi tehokkaasti lievittää alaraajan spastisuutta ja nilkan klonusta aivohalvauksen jälkeen. Vaikka tämä ei ole suoraan eksentrisen harjoittelun tutkimus, se viittaa siihen, että pehmytkudosten manipulointi voi vaikuttaa spastisuuden ja klonuksen oireisiin.
Vaikka suoria tutkimuksia eksentrisen harjoittelun vaikutuksista spastisuuden ja clonus-oireiden vähentämisessä on rajoitetusti, on olemassa tutkimuksia, jotka tukevat eksentrisen harjoittelun hyödyllisyyttä spastisuuden hallinnassa. Lisäksi faskiamanipulaation kaltaiset pehmytkudosten manipulointimenetelmät voivat vaikuttaa spastisuuden ja klonuksen oireisiin. Näiden tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että eksentrinen harjoittelu voi olla hyödyllinen osa spastisuuden ja clonus-oireiden hoitoa.
Comments